Huh, onpas melkoinen lumituspyry. Aivan lumiukko tunnelmat, onneksi tuo Äiti jo huuteli tuolta ovelta että on kohta tulossa laittamaan minua sisälle. Siellä sisällä on pikkuväki taas ollut sairaana, Poika kävi jo Tampereen sairaalalla asti tutkimuksissa ja keuhkokuumehan se tauti oli, höh. No onneksi selvisi ja saivat lääkkeet, mutta paljoa ei ole kyllä Poikaa ulkona näkynyt. Tyttö on muutaman kerran ollut Äitin mukana iltatallissa ja kuuluu tuollakin lenssua olevan. On se harmi, onneksi minulla on sen verran hyvä tuo vastustukyky ettei ole mitkään taudit vaivannut. Eilen taas lenkkeilin tuossa pihalla valtoimenaan ja täytyy myöntää että on se kyllä mukavaa kun voi oikein revitellä. Vaihdoin siinä sitten kuulumiset Kiehtovankin kanssa, naisten juttuja vaan... (lue: kiljahteluja ja etujalalla huitomista) Kuulin Äitin sanovan että olisiko minulla jo hiukan kiiman poikasta... mitä se nyt silläkin tarkoitti, tässä mitään poikasia vielä ole näkynyt! Nyt on kyllä nuo ajohommat jääneet aika minimiin kun Äitin aika on mennyt tuolla sairastuvalla, mutta odottakaas vaan kun saadaan nuo kaksijalkaiset kuntoon ja päivätkin tässä pitenevät niin kyllä taas päästään ajopuuhiinkin. Äiti höpisee taas jotain ensi kesästä ja niistä näyttelyistä, monta sopivaa näyttelyä on kuulemma tarjolla. Katsotaan nyt minne kaikkiin me sitten mennään, ihan jo itsekin odotan niitä reissuja, niinkuin jo joskus mainitsin, että kerran olen jo näyttelyissä käynytkin ja mukava kokemus oli. Se tapahtui siellä Ruotsissa jossa olen syntynytkin. Jaaha, nyt se Äiti näyttää sieltä jo tulevan että jatketaan jutusteluja myöhemmin. Ai niin, liukkaita laskiaisia vaan kaikille... mitä, tuoko tuo Äiti minulle laskiaispullaa... NAM!